ETLA julkisti 4.10.2023 viimeisimmän Digibarometrin tulokset. Digibarometri mittaa digitalisuuden hyödyntämistä, ja sen mukaan Suomi on kokonaisindeksin ykkönen maiden välisessä vertailussa. Suomi on erityisen vahvoilla digitalisaation edellytyksissä, mutta käytössä ja vaikutuksissa Suomi sen sijaan yltää sijalle 3. Erinomaiset edellytykset eivät kuitenkaan raportin mukaan näy suomalaisissa yrityksissä tuottavuuden kasvuna eli arvon tuottona. *
Suomen edellytyksiä hyödyntää digitalisaatiota ovat tukeneet mm. parantunut rekrytointitilanne ja yritysten tekniset valmiudet pilvipalveluiden hyödyntämiseen.
Digibarometri 2023
Digitalisoitumiseen ja erityisesti uusiin teknologioihin on Suomessa satsattu viime vuosina. Viime vuosikymmenen buzzword on ollut Big Data. Tosin datan hyödyntämisen osalta tulokset paljastivat karun todellisuuden. Niiden mukaan Big Data -liiketoimintamalleja on vain yhdellä prosentilla yrityksistä. Kehityspotentiaalia olisi siis vielä runsaasti. Keskeisin rajoite Big Datan käytölle on Digibarometrin mukaan osaavien henkilöiden puute.
Mistä vauhtia toteutukseen?
Osallistuin 29.9.-1.10.2023 Agile Finland ry:n järjestämälle Agile coach campille, jonne kokoontui 50 agile coachia eli ketterää valmentajaa. He auttavat ketterän toimintatapamuutoksen toteuttamisessa aktiivisesti kuunnellen, minkä ansiosta heille kertyy monipuolinen ymmärrys organisaation tilanteesta.
Tapahtuman ohjelma syntyy osallistujien omista aiheista. Edellisellä kerralla tapahtuman aiheina oli mm. erilaisia ketteriä viitekehyksiä. Tänä vuonna teemat liittyivät vahvasti johtamiseen ja tulosten varmistamiseen. Tarkastelemalla tapahtuman teemoja voi vetää johtopäätöksiä siitä, mitkä ovat päivän polttavia haasteita organisaatioissa, joissa tahtotila on digitalisoida ja ketteröittää toimintaa.
Yleisesti tilanne tuntuu olevan, että erilaisia teknologioita on saatu otettua käyttöön. Sen myötä ei kuitenkaan ole saavutettu haluttuja tavoitteita ja tuloksia. Nyt lisää vaikuttavuutta tavoitellaan ihmisten avulla. Tällöin avainasioiksi nousevat itsen ja ryhmän johtaminen. Näihin liittyen erityisesti seuraavat kolme teemaa nousivat mielestäni vahvasti esille:
1. Palautteen antaminen
Arjessa toimitaan paljon oletusten varassa. Töitä tehdään projektimaisesti ja palautetta kerätään vasta aivan loppumetreillä. Kuitenkin vain palaute auttaa ymmärtämään ollaanko menossa oikeaan suuntaan, vastaako tuote tai palvelu odotuksia ja mahdollistaako nykyinen toimintatapa tehokkaan työskentelyn. Palautteen antamisen ja saamisen varmistaminen jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa auttaakin varmistamaan arvon tuottamisen.
2. Koko organisaation toiminnan ketteröittäminen
Aiemmin ketterät toimintatavat kuuluivat ICT-yksikön ja kenties vain ohjelmistokehitystiimien arkeen. ICT:n ketteröittäminen on monessa organisaatiossa takellellut, koska arjessa yhteistyötä tehdään paljon myös ICT:n ulkopuolisten tiimien kanssa. Käytännön kokeilujen myötä on havaittu, että ketterää ajattelua voidaan menestykkäästi soveltaa koko organisaatioon. Pyrkimys oppia jatkuvasti mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti tuo hyötyjä kaikissa toiminnoissa. Monet yksityiset ja julkiset organisaatiot ovatkin lähteneet systemaattisesti kouluttamaan ja uudistamaan toimintatapojaan. Yhtenä tavoitteena myös parantaa työn tuottavuutta.
3. Yhteisen kielen löytäminen organisaation eri toimijoiden kesken
Ketterän ajattelun laajentaminen koko organisaatioon vaatii yhteistä ymmärrystä. Yhdeksi haasteeksi tuntuu nousseen se, että ICT ja ketterää toimintatapaa edistävät toimijat puhuvat teknisillä termeillä ja liiketoimintajohto tarkastelee toimintatapaa tuottavuuden näkökulmasta. Kun yhteinen kieli puuttuu, ei löydetä toimenpiteitä, jotka aidosti ketteröittäisivät organisaatiota. Pahimmassa tapauksessa laitetaan tahattomasti kapuloita etenemisen rattaisiin. Osassa organisaatioita on havahduttu yhteisen kielen puuttumiseen ja lähdetty agile coachin avulla muodostamaan yhteistä ymmärrystä.
Lisää tuottavuutta ihmislähtöisen johtamisen avulla?
Kun tarkastelen näitä Agile coach campillä nousseita asioita, ne tuntuvat olevan hyvin linjassa Digibarometrin kanssa. Oikeaan suuntaan ollaan menossa, mutta olisiko aika nostaa ihminen vahvemmin keskiöön? Ihmiset ja vuorovaikutus ovat ketterän toimintatavan manifestinkin ensimmäinen arvo. Toimintatapamuutos ei ole vain tekninen prosessi, vaan vaatii aidosti uuden oppimista.
Tekoäly tulee muuttamaan monen työtehtäviä
Tällä hetkellä buzzwordinä on tekoäly, artificial intelligence eli AI. Digibarometrin mukaan varovaisetkin arviot viittaavat siihen, että jopa noin 15 % työvoimasta on tilanteessa, jossa yli puolet heidän työtehtävistänsä muuttuu tekoälyn vaikutuksesta. * Mikäli näin todella tapahtuu, tekoäly tulee mullistamaan monen työarjen.
Uusien toimintatapojen omaksumiseen datan ja tekoälyn hyödyntämiseksi tuottavuutta lisäävällä tavalla voi soveltaa yllä mainittuja keinoja: Yhteisen ymmärryksen luomista, palautteen antamiseen panostamista ja ketterää ajattelu- ja toimintatapaa jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.
Mikä askel juuri teidän organisaatiossanne kannattaa ottaa ensimmäiseksi? Toivot varmaan, että minulla olisi tarjota valmis resepti toteutukseen. – Ei ole. Jokaisen organisaation tilanne on erilainen. Sen sijaan voimme auttaa löytämään sen juuri teille sopivan tavan.
* Lähde: Digibarometri 2023
