Useimmat yritykset joutuvat raportoimaan kestävyystietoja omasta ja arvoketjunsa toiminnasta viimeistään vuodesta 2025 lähtien. Luvut tulee olla kerätty ja laskettu luotettavalla tavalla ja ne on voitava varmentaa. Muutosten edellytyksenä on , että kestävä kehitys on integroitu yrityksen tapaan toimia ja yksittäiset henkilöt ymmärtävät päätöstensä vaikutuksen kokonaisuuteen.
Tuotteen digitaalisoitu elinkaari korostaa tällaista kokonaisvaltaista ajattelua. Digitalisaatio mahdollistaa tuotteen kestävän kehittämisen, ja sen keskiössä on rakenteellisesti hallittu data, joka voidaan muuttaa vastuullisuustiedoksi arvoketjun kaikkiin osiin.
Virtualisoitu tuotekonsepti mahdollistaa kestävät liiketoimintapäätökset
Tuotteen konseptointivaiheessa kirkastetaan ymmärrystä markkinasta, asiakkaiden tarpeesta, teknologian mahdollisuuksista ja rajoitteista. Kestävän kehityksen kannalta kokonaisuutena pitää pystyä miettimään mm.
- raaka-aineiden tai materiaalien hankinta (esim. ilmastovaikutukset ja kierrätettävyysnäkökulmat huomioiden)
- tuotteen käytönaikainen vaikutus (esim. polttoaineen valinta)
- tuotteen elinkaaren kunnossapidon ja huollon ratkaisut
- tuotteen hyödyntäminen elinkaaren lopussa (kierrätys).
Tähän tähtäävät uusi Ecodesign-direktiivi ja voimassa oleva EU:n taksonomia-asetus, joka vaikuttaa siihen, millaiset liiketoimintamallit nähdään jatkossa kestävänä. Viimekädessä konsepti syntyy liiketoimintapäätöksenä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. Erilaiset yksinkertaiset konseptimallit tai virtuaaliprototyypit, joissa voidaan konkretisoida tuotteen ympäristövaikutuksia, auttavat tekemään vaihtoehtoisia skenaarioita ennen lopullista päätöstä.
Mistä aloittaa vastuullisuusdatan hallinnan kehittäminen? Millaisia digitaalisia työkaluja se edellyttää?
Vastuullista tuotekehitystä
Virtuaalinen prototyyppi auttaa nopeuttamaan uuden tuotteen valmistumista ja samalla poistaa tarvittavien fyysisten prototyyppien määrää, eli lähtökohtaisesti pienentää esim. CO2e-päästöjä. Erilaiset simulaattorit mahdollistavat virtuaalisen prototyypin testaamisen todellisilla hallintalaitteilla.
Tuotekehitysinsinööreillä on jatkuvasti erilaisia päätöksiä teknologisista ratkaisuista tuotteessa, ja heidän pitäisi osata tehdä valintoja, jotka vähentävät mm. hiilijalanjälkeä. Päätösten pohjalla on ajantasainen, luotettava data käytetyistä komponenteista ja toisaalta jalostettua tietoa, miten tuotteita todellisuudessa käytetään. Optimitilanteessa heillä on käytössään virtuaalinen prototyyppi tuotteesta, joka auttaa ymmärtämään valintojen vaikutuksen. Vastuullinen kestävä tuotekehitys pohjautuu laadukkaaseen dataan ja jalostettuun tietoon.
Ketterää kestävää kehitystä tuotteiden valmistuksessa
Tuotteen hiilijalanjälki on pääosin päätetty tuotekehityksen aikana. Tuotannon suunnittelussa voidaan hyödyntää virtuaalisia prototyyppejä. Toisaalta tuotteen kokonaisvaltainen laadunvarmistus osana tuotantoketjua varmistaa tuotteiden laadun ja minimoi kaikenlaisen hukan.
Smart factory -konseptissa datalla on merkitsevä rooli. Tuotantoympäristön datasta voi löytyä hyviäkin kehityskohteita, jotka ovat samalla liiketoiminnallisesti kannattavia, kuten hankintakustannusten pieneneminen (materiaalit, energia) tai tuotannon hävikin pienentäminen.
Rakenteellinen data yrityksen järjestelmistä mahdollistaa tuotteen yksilöllisen konfiguroinnin ja jatkossa mm. digitaalisen tuotepassin laatimisen. Kaiken pohjalla on jatkuva dataomaisuuden hallinta ja sen hyödyntäminen ketterästi.
Tuotteen käyttö kestävästi
Merkittävin osa tuotteen hiilijalanjäljestä tulee tuotteen käytöstä kohdeympäristössä. Valmistajalla on merkittävä rooli siinä, miten tuotteen käyttö on mahdollistettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimittaja voi jo liiketoimintamallillaan kannustaa asiakasta käyttämään tuotetta kestävästi. Vielä tänä päivänä työkoneen kuljettaja vaikuttaa siihen, kuinka ympäristöystävällisesti työkonetta käytetään, ja käyttöliittymät tarjoavat tietoa kuljettajille koneen käytöstä. Koneista kerättävän datan avulla esihenkilöt voivat ohjata kuskeja ajamaan taloudellisemmin. Uusia kuskeja voidaan tänä päivänä myös kouluttaa ympäristöystävällisemmin kuten Sandvik tekee. Automaation ja autonomian lisääntyessä koneen käyttöä pystytään optimoimaan kaikissa olosuhteissa.
Työkoneen päivittäisen käytön lisäksi kestävällä huolto- ja korjausliiketoiminnoilla on merkittävä rooli. Millä tavalla huoltaa koneita ennakoiden ja oikea-aikaisesti: ei turhan aikaisin, mutta ei liian myöhään? Tämä tarkoittaa IT- ja OT-maailmojen yhdistämistä eli perinteisten yritysten ERP-, CRM-, PLM-datan (IT) ja toisaalta tuotteista saatavan IoT-datan yhdistämistä (OT). Käyttäjäroolikohtaiset ratkaisut auttavat eri osapuolia niin toimittajalla kuin asiakkaalla kehittämään omaa toimintaa ympäristöä huomioiden.
Yhteenveto
Kestävä tuotteiden kehittäminen vaatii kokonaisvaltaista digitalisoitua lähestymistä, jossa tehdään pitkäjänteistä, kärsivällistä työtä, dataa kerätään järjestelmällisesti, hallitaan järkevästi ja siten mahdollistetaan tuotekohtaisen vastuullisuustiedon käyttö eri tarkoituksiin tuotteen elinkaaren aikana.
Autamme mielellämme tuotteen digitaalisen elinkaaren suunnittelussa, rakentamisessa ja hallinnassa.
