Kehitysorganisaation tulevaisuuden tavoitteena on pyrkiä syventämään toimintojen yhteistyötä pystyäkseen ketterästi ja mukautuen vastaamaan loppukäyttäjien tarpeisiin riippumatta siitä, onko loppukäyttäjä ihminen vai älykäs kone. Avainasemassa on jatkuvasti oppivan organisaatiokulttuurin kehittäminen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen keinoin. Puhutaan siis kokonaisvaltaisesta tekemisen muutoksesta.
Millainen on tulevaisuuden kehitysorganisaatio?
Millaiseen suuntaan modernisaation siis nähdään organisaatiota kehittävän? Perinteisesti organisaatiot ovat olleet hyvin hanke- tai projektikehitysorientoituneita. Digitaalisten palveluiden toimitusorganisaatio on tulevaisuudessa puolestaan tuote- tai palvelukehitysorientoitunut. Tässä tuote ja palvelu pyritään pitämään liiketoiminta-arvoa tuottavana tekijänä kauaskatseisesti verrattuna vanhaan toimintatapaan, jossa tärkeintä on ollut projektien mahdollisimman nopea maaliin saattaminen.
Tulevaisuuden kehitysorganisaatio tarvitsee johtohenkilöitä, jotka tukevat kyvykkyyksien, kuten design-, tuote-, alusta- tai DevOps-kyvykkyyden, rakentumista yhdessä toteuttavien tiimien kanssa. Organisaatiossa järjestäydytään tuote- tai palvelukehitystiimien, sekä nämä mahdollistavien alustakehitystiimien ympärille.
Kehitysorganisaatiossa pyritään lisäksi antamaan myös asiantuntijatason kehittäjille ja prosessiammattilaisille mahdollisuuksia palvelun kehittämiseen. Tällöin varsinaiset asiantuntijat, jotka käyttävät palvelua omassa työssään, voivat itse konfiguroida ja tehdä siihen muutoksia parantaakseen omaa työskentelyn tapaansa.
Huomionarvoisena piirteenä korostuu muutos, kun tulevaisuuden kehitysorganisaatioksi kasvavassa yrityksessä siirrytään keskitetystä IT:stä liiketoimintavetoiseen ja -tarvepohjaiseen IT:hen ja palvelutuotantoon.
Kehitysorganisaation tulevaisuuden tavoitetila
Organisaatiokulttuuri rakentuu vuorovaikutuksen ja tekemisen kautta. Kehitysorganisaation keskiössä olevana tavoitteena on luoda ketterä ja jatkuvasti oppiva yrityskulttuuri, joka huomioi sekä muotoilun, tietoturvan, laadun ja palvelutuotannon että loppuasiakkaan kehityksen. Kehitysorganisaation yhteydessä DevOps:lla viitataankin aidosti yhdessä tekemiseen ja jatkuvaan parantamiseen, jonka päämääränä on oppimisen kulttuurin sisäistänyt kestävä ohjelmistokehitys. Yhteiset toimintamallit, kuten tiettyjen asioiden automatisointi tai testiautomaation käyttö kehitystyössä, luovat yhteistä pohjaa organisaation kestävälle kehittymiselle.
Puhuttiin sitten palvelun käyttäjinä ihmisistä tai älykkäistä laitteista, yritysten on jatkuvasti kehitettävä digitaalisia palveluitaan vastaamaan muuttuvia tarpeita. Tarkoituksenmukaiset sovellukset, eli Fit-for-Purpose Apps, ovat keskeisiä tässä kehityksessä. Nämä sovellukset jakautuvat useisiin kosketuspisteisiin ja vuorovaikutusmuotoihin. Monikokemuskehitys viittaa toimintoihin ja teknologioihin – verkko-, mobiili-, puettavissa, keskustelu- ja immersiivisissä eli mukaansatempaavissa kosketuspisteissä – jotka tukevat tarkoitukseen sopivien sovellusten luomista MASA-arkkitehtuurin mukaisesti digitaalisen palvelun käyttäjän matkan tueksi.
Mesh-sovellus- ja palveluarkkitehtuuri (MASA) on monisyinen palvelu- ja tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri, joka tukee digitaalisia tuotteita tarkoituksenmukaisten sovellusten taustajärjestelmäkokonaisuuksien muodossa. API:n käyttöönottoa voidaan pitää digitaalisen tuotteen luomisena muiden integroitavaksi. API:n takana olevat tiedot ja jatkuva pääsy niihin ovat tärkeitä API-käyttäjille. API ei ole vain tiedonvälityskanava, vaan se kerää, käsittelee ja analysoi reaaliaikaista dataa, jotta saadaan oikea-aikaisia oivalluksia ja voidaan reagoida nopeasti uuteen tietoon.
Nykymaailmassa organisaatiot tarvitsevat useita pilvialustan palveluita tukeakseen erilaisia sovellusvaatimuksia, mutta samalla halutaan säilyttää hallinnan vaikutelman alustojen yli. Hybridisovellusalusta-strategia varmistaa, että käytössä on tarvittavat alustaominaisuudet, joilla voidaan hallita sovellusinfrastruktuuri-investointeja ja -kustannuksia tehokkaasti.
Tämä strategia tunnustaa, että organisaatiot tarvitsevat useita alustatekniikoita, eli hybridimallin, tukeakseen erilaisia sovellusongelmia. Sen sijaan, että infrastruktuuriportfolio kasvaisi satunnaisesti, tulisi rakentaa kykymalliin perustuva alustastrategia. Tämä lähestymistapa varmistaa, että organisaatiolla on käytössään erityyppiset alustaominaisuudet, joita tarvitaan monipuolisen sovellusportfolion tukemiseen. Lisäksi se auttaa kokoamaan täydentäviä alustatekniikoita ja välttämään kilpailevien teknologioiden käyttöönottoa.
Monipilvi-modernisoinnissa hybridisovellusalusta- ja hybridi-integraatioalusta-kehysten käyttöönotto on tärkeää. Pilvipalveluiden käyttöönoton yleistyessä organisaatiot noudattavat usein tiedostamattaan monipilvi-strategiaa. Monet ajautuvat ”vahingossa” käyttämään sovelluksia ja tietolähteitä useissa pilvipalveluissa säilyttäen samalla huomattavan valikoiman paikallisia järjestelmiä. Tämä voi johtaa siihen, että pilvipalveluintegraatioista tulee yhä monimutkaisempia yhä useammalle organisaatiolle.
Kehitys- ja datatieteiden yhteistyön syventäminen
Datan, tekoälyn ja koneoppimisen rooli tulee edelleen kehittymään, minkä vuoksi kehitys- ja datatieteen yhteistyötä tulisi syventää. Datalla on tällä hetkellä kaksi ydinroolia. Ensimmäinen rooli koskee sitä, kuinka organisaatio hyödyntää dataa parantaakseen digitaalisten palveluiden luontitapoja. Organisaatioiden yleinen ongelma työkaluketjujen rakentamisessa on puutteellinen visio järjestelmän läpikulusta. Työkaluja, jotka mahdollistavat näkymän ohjelmiston arvovirrasta pullonkaulojen tunnistamiseksi, on kuitenkin jo kehitetty, jotta parannuksia voidaan keskimääräisen arvon saamiseksi tehdä.
Datan toinen rooli liittyy tulevaisuuden trendiin, jossa kehittäjät tarvitsevat tehokkaita tapoja rakentaa itse koneoppimismalleja ja -ominaisuuksia toimittamiinsa sovelluksiin. Tällä hetkellä vaadittujen mallien rakentamiseen tarvitaan vielä omistautuneita datatieteilijöitä, mutta kehitys on jo nyt menossa suuntaan, jossa ilmaantuu jatkuvasti uusia työkaluja, joiden avulla kehittäjät voivat itse soveltaa koneoppimista sovelluksiinsa ilman, että vaaditaan matematiikan edistyneitä tutkintoja. Vaikka nämä työkalut ovatkin vielä suhteellisen uusia, näyttää siltä, että tekoälyä ja koneoppimista on alettu hyödyntämään varsin laajasti verrattuna ensimmäisiin valmiisiin palveluihin, kuten kuvantunnistuskoneisiin ja kielten kääntämiseen. Edistykselliset älykkäät ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden monikokemussovellusten toimittamisessa.
Askeleet kokonaisvaltaisen tekemisen muutokselle
Kyseessä on siis kokonaisvaltainen tekemisen muutos. Tätä on turha säikähtää, sillä useimmiten jokaisella yrityksellä on jo jokin lähtökohta hyvällä mallilla. Mutta miten näin laaja muutos saadaan organisaatiossa aikaiseksi?
Lähtökohtaisesti tavoitteena on kehittää toimintaa perinteisestä neljännesvuosittaisesta liiketoimintakatsauksesta jatkuvaan ketterään hallintoon. Yrityskatsauksissa esimerkiksi jo sovellusjohtajatasolla on mukautettava johtajuuden lähestymistapaa kohti tilannetta, jossa päätökset tehdään liiketoiminnan arvomittareiden perusteella subjektiivisen tiedon sijaan. Tällä pystytään varmistamaan, että tuotteet todella tuottavat lisäarvoa asiakkaille.
Strateginen tiekartta
1. Nykytilan kartoitus
Kartoita nykytila kuiluanalyysillä tilannekuvan kirkastamiseksi. Pysähtynyt kulttuuri, kehittyneiden työkalujen, teknologioiden ja toimintatapojen puutteet muodostavat teknistä velkaa haitaten innovaatioiden syntyä. Tämä ilmiö voi näyttäytyä organisaatiossa esimerkiksi
- alioptimoituina kehitystiimeinä
- riittämättömänä UX-suunnitteluna
- hajanaisina alustoina ja sovellusarkkitehtuurisiiloina
- rehottavana “varjo IT”:nä
- riittämättöminä investointeina nykyaikaisiin laatukäytäntöihin.
2. Ensimmäinen vuosi
Siirry arvokeskeisiin malleihin kehitys- ja alustaominaisuuksien osalta
- kohdistamalla mittarit uudelleen liiketoiminnan arvon tuottamiseen
- valtuuttamalla asiantuntijakehittäjät / prosessiammattilaiset (citizen developers) ja mahdollista integraattorit
- ottamalla käyttöön low-code alustat tuottavuuden parantamiseksi soveltuvissa paikoin.
3. Toinen vuosi
Kiihdytä toimintaa kohti tuotekeskeistä toimitusta juurruttamalla perustavanlaatuisia teknologioita ja käytäntöjä
- siirtymällä ”monipuolisiin” tuote- ja ominaisuustiimeihin
- perustamalla jatkuvan laadun ja UX-suunnittelukäytäntöjen asiantuntijayhteisöt (CoP)
- valmistelemalla käytänteet monipilvimodernisoinnille.
4. Kolmas vuosi
Skaalaa toiminta vastaamaan tulevaisuuden digitaalisen liiketoiminnan vaatimuksia
- syventämällä kehitys- ja datatieteen yhteistyötä
- laajentamalla API-ekosysteemejä MASA- ja kokonaiskokemusstrategioiden tueksi
- omaksumalla tuotteiden ja alustojen hallintamallit.
5. Tavoitetila
Kehity ketterästi kohti tulevaisuuden muutostarpeita mahdollistamalla
- monipuoliset tuotteiden ja palveluiden toimitustiimit
- jatkuvat laatukäytänteet
- DesignOps-, DevOps-, DevSecOps-kiertokulku
- prosessikehitys ja liiketoimintavetoinen IT
- Mesh-sovellus- ja palveluarkkitehtuuri (MASA) sekä monikokemuskehitys
- hybridisovellusalusta-kyvykkyys.
Kankeasta ja vanhentuvasta toiminnasta kohti ketterää palvelutuotantoa
Lue sarjan aikaisemmat kirjoitukset:
