Blogi • 01.12.2020

Saavutettavuus ja miksi minun pitäisi välittää siitä

Saavutettavuus ja miksi minun pitäisi välittää siitä

Tavanomaisesti verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia kehitetään vastaamaan vain tietyn asiakaskunnan tai käyttäjäjoukon tarpeisiin. Karkeasti sanottuna muut olkoon käyttämättä tai sopeutukoon tilanteeseen mahdollisesti muilla tavoin tai hyödyntäen palveluita jopa eri kanavia pitkin.

Mutta eihän tämän näin pitäisi mennä. Digitaalisten palveluiden käytön tulisi onnistua kaikilta mahdollisista aisti- tai muista rajoitteista riippumatta.

Saavutettavuuden ja käytettävyyden ero on, että käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä tilanteissa, kun saavutettavuus taas rakentuu toimivuuden varmistamisesta myös epätyypillisissä tilanteissa.

Saavutettavuus on nimenomaan kaikkien huomioimista.

Onkin hyvä korostaa sitä tosiasiaa, että me kaikki, myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole pysyvää aisti- tai muuta rajoitetta, voimme olla tilanteessa, jossa tarvitsemme esteettömiä palveluja:

  • Minulla on vain yksi käsi vapaana, koska kannan vauvaa toisella käsivarrella ja haluaisin tarkistaa jotain verkosta / mobiilista
  • On todella aurinkoinen päivä ja olen ulkona yrittäen lukea verkkosivustoa matkapuhelimestani (sivuston kontrastin tulee olla riittävä)
  • Olen menettänyt kuuloni väliaikaisesti tai kärsin tinnituksesta
  • En voi katsella videota äänellä (ei kuulokkeita paikassa, jossa en halua aiheuttaa häiriöitä), ja minun on ymmärrettävä, mitä sanotaan

Missä vaiheissa kehitysprosessia saavutettavuus pitää ottaa huomioon?

Oikeastaan saavutettavuutta ohjaa kaksi periaatetta: Design for all ja usability for everyone.

Lähdet sitten suunnittelemaan tai kehittämään käytettävää palvelua tietylle asiakasjoukolle tai saavutettavaa palvelua kaikille, niin kyllä siinä noudatetaan samoja perusperiaatteita ja hyviä käytäntöjä.

Saavutettavuuteen liittyvät asiat täytyy ottaa huomioon jo hankintavaiheessa, kiinteänä osana sekä projektinhallintaa että määrittelyä. Samalla tavoin osana palvelun suunnittelua kuin ketterää ja iteratiivista kehitystä, testausta ja laadunvarmistusta.

Eli jos mietit voiko saavutettavuuden lisätä jälkikäteen palveluusi, niin voi, mutta täytyy ymmärtää, että se tulee vaikuttamaan ja vaatimaan muutoksia kaikkialle.

Siksi karsastammekin ajatusta yksittäisistä erikoisosaajista liimailemassa saavutettavuutta valmiin toteutuksen päälle vaan pyrimme ensisijaisesti tarjoamaan vaaditun saavutettavuuden erityisosaamisen osaksi palvelun suunnittelevaa ja toteuttavaa tiimiä.

Meiltä löytyykin jo nyt lähes 60 saavutettavuuden ammattilaista hankinnasta, suunnitteluun, toteutukseen kuin testaukseen.

Design näkökulma?

Kun palvelua lähdetään muotoilemaan, suunnittelemaan designia, käyttötapauksia, käytettävyyttä, niin olemme havainneet, että paras lopputulos saadaan kun kaikki osapuolet pääsevät osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Jos mietitään esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä pelkästään näppäimistön avulla puhumattakaan ruudunlukijoista, niin näiden ottaminen mukaan designiin ja sitä kautta toteutukseen vaatii saumatonta yhteispeliä kehittäjien ja suunnittelijoiden välillä.

Olemme lähteneet edistämään tätä suunnittelijoiden ja kehittäjien välistä läheistä yhteistyötä muun muassa design systems lähestymiseen pohjautuvien toteutuksien kautta esimerkiksi suomi.fi-palvelussa. Sovitaan yhdessä toimintatavat ja rakennetaan yhdessä valmiit yleisti hyödynnettävät komponentit jotka täyttävät saavutettavuuden erityisvaatimukset.
Ketterän kehityksen näkökulmasta?

Saavutettavuus ei sinällään tee eroa ketterään kehitykseen muuta kuin että sen mukanaan tuomat erityisvaatimukset tulee ottaa huomioon kehityksen eri vaiheissa.

Sanoisin että mikäli saavutettavuus on tavoitteena niin se tulisi tällöin olla mukana myös tehtävien defition of done määrittelyissä ja näin ollen testauksessa ja laadunvarmistuksessa.

Lue lisää saavutettavuudesta osana digitaalisten palveluiden kehitystä.

Teknisen kehityksen näkökulmasta?

Fakta on se, että erilaiset saavutettavuutta arvioivat palvelut ja analytiikka ei saa valitettavasti kiinni kuin noin 30-40 % mahdollisista tapauksista ja näin ollen palvelun kehittäjien olkapäillä lepää suuri vastuu.

Sinänsä saavutettavuus ei ole mikään uusi asia. Web Content Accessibility Guidelines eli verkkopalveluiden sisällön saavutettavuuden ohjeistustakin on päivitetty ja ylläpidetty jo toistakymmentä vuotta.

Kun mietetään teknistä toteutusta, niin puhutaan asioista kuten fokuksesta, siirtymäpisteistä, sisällön kuin avun saannin löydettävyydestä, piilotetuista ominaisuuksista tai kentistä, saavutettavasta kirjautumista tai ihan vaan toisteisten kenttien välttämisestä. Kysyykö sinun palvelusi edelleen oletuksena erikseen toimitus- ja laskutusosoitetta?

Mitä tämä tarkoittaa ”tavalliselle käyttäjälle”?

Alusta asti saavutettavasti eli teknisestä näkökulmasta semanttisesti oikein toteutettu järjestelmä on myös usein helpompi ylläpitää, sekä toimii suoraan erilaisilla alustoilla, kuten selainten ja mobiililaitteiden lisäksi älykelloilla.

Palvelu joka toteutetaan saavutettavuuden periaatteita noudattaen on siis varmasti hyvä käyttää myös tavallisen käyttäjän näkökulmasta.

Kohti tulevaisuuden saavutettavaa ratkaisua

Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on kysymyksiä tai mahdollisia tarpeita saavutettavuuden suhteen, niin ota ihmeessä yhteyttä. Voimme auttaa hyvin niin hankinnassa, projektinhallinnassa, sisällön- ja sivuston suunnittelussa, kuin toteutuksessa ja testauksessa.

Juhana Harmanen
Web-kehityksen vetäjä
Teknologiakonsultti

Kuuntele lisää mietteitä saavutettavuudesta ja sen toteuttamisesta osana ketterää kehitystä Goforen Agile Podcastissa.

Lue aiheesta lisää:

Saavutettavuus osana digitaalisten palveluiden kehitystä

How to use semantic HTML in Web Apps

We broke the internet so here’s how to start fixing it

Kyyti – Making daily travel easy

Työmarkkinatori – Hyva tekoaly algoritmi joka on suunniteltu auttamaan

Työmarkkinatori – Ymmärrys on valtaa

Suomi.fi -saavutettavuus

Suomi.fi – design system 

Why you should definitely have a Design System in place already

Design Systems simplified – an outlook beyond the trend

Juhana Harmanen

Juhana vastaa Goforella web-kehityksestä sekä toimii teknologiakonsulttina erilaisissa projekteissa. Hän uudistaa ja vaalii goforelaisten web-osaamista vastaamaan asiakkaidemme nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hänen intohimonsa kumpuaa yrittäjäasenteesta ja uusien hankkeiden käynnistämisestä. Juhana on ulkoilmaihminen ja onkin aikoinaan viettänyt kaksitoista lyhyttä kesää eräoppaana Lapissa. Viime aikoina hänen vapaa-aikansa on täyttynyt ajanvietosta lasten ja perheen parissa, sekä peräkkäisistä remontointi- ja rakennusprojekteista.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.