Syksyn podcast-sarjan viimeisessä jaksossa sain vieraakseni robotiikan ja tekoälyn asiantuntijan Cristina Anderssonin. Cristinan kanssa keskustelimme tekoälystä meidän jokaisen arjessa sekä sen merkityksestä inhimillisissä, ihmisten välissä kohtaamisissa.

Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Mitä jokaisen pitäisi tietää tekoälystä?
Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, mutta toisaalta myös ennakkoluuloja. Tietoisuuden lisääminen hälventää tekoälyyn liittyvää epäröintiä. Mitä hyötyä tekoälystä voi olla meidän kaikkien arjessa?
”Tälläkin hetkellä tekoäly ohjaa meidän toimintaamme monella tavalla, esimerkiksi toimintaamme monissa intuitiivisesti toimivissa verkkopalveluissa ja suoratoistopalveluissa.”
Myös terveydenhuolto hyötyy tekoälystä, erityisesti ennakoivien terveydenhoitopalveluiden rakentamisessa. Diagnostiikassa tekoäly voi auttaa, kun erilaisia potilastietoja yhdistetään. Tekoäly tekee töitä taustalla, vaikka emme sitä aina näkisikään.

Tarpeet edellä, teknologia perässä
Tekoälystä ja eri alojen disruptiosta esitetään visionäärisiä ennustuksia. Tekoäly ei ole kuitenkaan ”vain yksi”. Miten tehdään ero lennokkaiden visioiden ja arjen työn automatisoinnin välillä?
”Talonpoikaisjärkeä tarvitaan: Yritykset seuraavat kannattavuutta ja kassavirtaa. Siksi on syytä lähteä liikkeellä yrityksen omista prosesseista ja strategisista tavoitteista. Mitä esimerkiksi asiakkaat tarvitsevat ja mitä siitä voitaisiin automatisoida?”
Yksilön kannalta puolestaan tarve voi olla toisaalta hyvin henkilökohtainen: voisiko vaikkapa hoivarobotti auttaa sellaisessa tilanteessa, jossa oma liikuntakyky on rajallinen? Itsenäisyys ja arvokkuus voivat säilyä pidempään vaikeassa elämäntilanteessa, jos apuna on robotti toisen ihmisen sijaan.

Tekoälyä massakursseilla
Tuttu lause ”Pelko estää oppimista” koskee myös tekoälyn käyttöönottoa. Mahdollisia pelkoja ja epäröintiä ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa voidaan hälventää, ja siinä apuna on koulutus. Elements of AI -kurssista on noussut jo suomalaisen tekoälyosaamisen vientituote.
Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ehdottomana etuna Christina näkee yleissivistävän otteen ja sen maksuttomuuden. ”Ihminen ei voi varustautua uuteen ja oppimiseen, jos hän ei tiedä mitä on tulossa. Siksi tieto ja koulutukset tekoälyn ja robotiikan aiheista ovat ensisijaisen tärkeitä.”

Mitä tekoälyn ja robotiikan avulla on jo ratkaistu?
Teollisuudessa esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä on jo paljon. Tuotannon prosessien automatisointia on tehty melko pitkään, jo tehostamisenkin näkökulmasta. ”Uudenkaupungin autotehdas lähti lentoon juuri siksi, että robotit olivat tuotannossa vahvasti mukana.”
Terveydenhuollossa roboteista voisi olla vielä monikertaisesti suurempi hyöty. Suomessa arviolta 14 000 ihmistä kärsii vuosittain jonkinasteisesta aivohalvauksesta. Heidän kuntouttamisessaan ja toimintakyvyn palauttamisessa ennalleen olisi roboteista suuri apu.

Tekoälyn rinnalle bottikuiskaajia ja palvelumuotoilijoita
Minkälaista kyvykkyyttä yrityksissä ja organisaatioissa sitten tarvitaan, jotta tekoälyä voidaan lähteä hyödyntämään? Mitä muuta kuin teknologiaa meidän pitää ymmärtää?
Tällä hetkellä monet keskustelut tekoälyn ympärillä keskittyvät tehostamiseen ja olemassa olevien prosessien automatisointiin. Lisäksi Christina peräänkuuluttaa priorisoimista ja oman toiminnan analyysia. ”Strateginen ajattelu on yrityksissä se mitä tarvitaan. Mihin keskitytään ja mihin toimintaa suunnataan.”
Yrityksissä tulisi pystyä tunnistamaan ne prosessien kohdat, joissa tekoälyä voidaan lähteä hyödyntämään. Tätä varten tarvitaan vahvaa ymmärrystä prosesseista. ”Ensimmäiset kohdat ovat niitä alhaalla roikkuvia hedelmiä, joista ensimmäiset tekoälykokeilut saadaan liikkeelle.”
”Kun ihmisten rooli muuttuu eri funktioissa, tulee tarve uudenlaisille tehtäville kuten bottikuiskaajille ja robotin opettajille.” Palvelumuotoilua ja design-osaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän.

Tekoälyn ja robotiikan positiiviset vaikutukset?
”Oppiminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos”, Christina listaa isoja teemoja ja ongelmia, joiden ratkaisemisessa tekoälyä ja robotiikkaa on jo käytetty onnistuneesti. Tekoälyn avulla me voimme rakentaa inklusiivisuutta ja oikeudenmukaisuutta – ne ovat yksilön kannalta parhaita juttuja.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Syksyn #Recoding podcast-kauden viidennessä jaksossa keskustelimme tutkimusjohtaja Ilmo Arosen kanssa maatalouden digitalisoitumisesta. Lantmännen Oy ja Gofore rakentavat business designin avulla kokonaan uutta liiketoimintaa. Mitä ovat Internet of Farming ja rehubisneksen disruptio?

Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Maitotilojen ja kalankasvattamojen todelliset asiakastarpeet esiin
Lantmännen Oy:n perusbisnes on maatalouden rehutuotannossa, mihin myös T&K-toiminta on perinteisesti keskittynyt. Vuonna 2016 käynnistyi tutkimus- ja muotoiluhanke, jossa lähdettiin rakentamaan kokonaan uudenlaisia maatalouden palveluita.
Goforelaisten asiantuntijoiden avulla selvitettiin perusteellisesti, minkälaisia kipupisteitä asiakkaiden, eli maitotilojen ja kalankasvattamojen, tarpeissa oli.
”Sitten lähdettiin yhdessä ideoimaan, miten me näihin tunnistettuihin tarpeisiin vastaamme”, tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava Ilmo kertoo.
  
Tietovirrat ja asiakaskokemus tarkasteluun
Tuottavuuden kasvattaminen maataloudessa on luonnollisesti kiinnostavaa, ja sitä on tutkittu aina. Maatiloilla uusi, business designin lähestymistapa yhdisti tiloilta saatavan numerodatan yrittäjien tarpeisiin ja inhimilliseen näkökulmaan.
Vaikka maatalouden monia prosesseja on jo automatisoitu, on numerotiedon hyödyntäminen ollut toistaiseksi hajanaista. Goforen asiantuntijat Mikko Nurmi ja Hanna-Riikka Sundberg aloittivat tietovirta-analyysilla: Siinä data yhdistettiin kaikista saatavilla olevista lähteistä.

”Internet of Farming”
Kerätyllä tiedolla on merkitystä vasta silloin, kun se johtaa toiminnan muutokseen kasvatuksessa. Saamansa tiedon perusteella yrittäjät ovat tehneet muutoksia esimerkiksi ravinnon määrään eri lämpöolosuhteissa ja kasvun vaiheissa. Sekä eläimet että ympäristö voivat paremmin – tätä digitaalisesti tuettua tuotannon kehittämistä kutsutaan nimellä ”Internet of Farming”.
”Luvuista ja numeroista tilalliset saavat turvaa. Nyt ne ovat kaikki yhteisellä alustalla, eri osapuolien nähtävillä.”
Maatiloilla tehdään paljon työtä yksin, tällaiset digitaliset alustat tuovat myös ihmisiä yhteen. Kun ammattilaisilla on yhteinen kiinnostuksen kohde, se myös motivoi eteenpäin.
”Asiakas kokee, että hänen työstään ollaan kiinnostuneita.”

Maitotilojen tuottavuus nousi 6 %
Yhteistyön tuloksena on syntynyt konkreettisia työkaluja eli appeja maatiloille arkea helpottamaan. Lehmien aktiivisuutta ja syömistä seurataan samankaltaisella teknologialla, jota löytyy aktiivisuusrannekkeista ja muista älylaitteista.
Lehmien hyvinvoinnilla ja oikealla ravitsemuksella on tutkittu yhteys tuottavuuteen. Tuotostutka-palvelukonseptin avulla maitotilojen tuottavuus nousi 6 %.
”Voidaan sanoa, että onnellinen – tai ainakin hyvinvoiva – lehmä lypsää enemmän.”
 
Yksittäisistä Exceleistä toiminnanohjaukseen
Kasvuluotain-appin avulla kalankasvattaja voi seurata kalojen kasvua ja määrittää ruokinta-annoksia. Manuaalista laskentaa ei enää tarvita, vaan koko toiminnanohjaus on digitaalista.
Kun tuottavuutta on lähdetty systemaattisesti mittaamaan, sitä on myös konkreettisesti saatu.
”Sitä saat mitä mittaat – se on hyvä mantra ja sopii Lantmännenin työhön.”

Uutta liiketoimintaa ja draaman kaarta
Kun lähdetään kehittämään asiakaslähtöisiä konsepteja ja kokonaista bisnestä, löytyy paljon opittavaa myös muilta toimialoilta.
”Meille kuvantamisen oppiminen on ollut erityisen hyödyllistä: sen avulla saamme tietoa kalojen liikkeistä pinnan alta.”
Myös Goforen tekemä asiakaskokemusanalyysi loi ymmärrystä siitä, minkälaisista elementeistä asiakaskokemus rakentuu. Designerien heittäytyminen työhönsä teki Ilmoon erityisen vaikutuksen:
”Tulokset ja niiden sisältämä palaute tuotiin esiin draaman avulla: Mikko ja Hanna-Riikka näyttelivät itse maatilan isäntää ja emäntää ja toivat aitoja näkemyksiä esiin mieleenpainuvalla tavalla.”

Mitä positiivista ja uutta asiakaslähtöinen ajattelu on tuonut Lantmännenille ja teidän asiakkaillenne?
”Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa ajattelu on ollut – hyvästä syystä – tuotantolähtöistä. Asiakaskeskeisessä toimintatavassa haastamme omaa ajatteluamme ja myös meidän tuotettamme: arvioimme sitä, mikä todellinen asiakastarve on.”
Ilmon mukaan ajattelutavassa on tapahtunut muutos:
”Ymmärrämme tätä todellista asiakastarvetta nyt paljon paremmin”.
Tutkimuksen avulla saimme tuotantoprosessista niin syvän ymmärryksen, että pystymme tunnistamaan ja sanoittamaan asiakkaiden tarpeita tarkemmin.

Rehubisneksen disruptio?
Rehubisneksen disruptiosta Ilmo puhuu vielä varovasti. Tietyt lainalaisuudet pysyvät ennallaan jatkossakin, lehmät ja kalat tarvitsevat ravintoa joka päivä.
”Voimme rakentaa asiantuntijapalvelua perinteisen rehubisneksen rinnalle. Se voisi olla nimeltään ’Rehu palveluna’”.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Syksyn podcast-sarjan neljännessä jaksossa sain vieraakseni Mika Sutisen. Mika on hallitusammattilainen, joka on tehnyt pitkän johtajan uran. Mikan kanssa keskustelimme strategiatyön uudistumisesta: Mikä on strategian rooli tulevaisuudessa ja mistä strategian pitäisi kertoa?
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:


Hyvä strategia on positiivisella tavalla häiritsevä

Mika vaikuttaa nykyisin Vaaka Partnersin Industrial partnerina ja on mukana 11 yhtiön hallituksessa. Näistä tehtävistä Mika näkee monenlaisia strategioita: Minkälainen strategia kiinnittää näköalapaikalla istuvan hallitusammattilaisen huomion?

”Hyvä strategia on omintakeinen, se ei ole lattea eikä geneerinen. Siinä on jotain positiivisella tavalla häiritsevää.”
Toiseksi hyvä strategia tuottaa aidosti asiakkaalle arvoa eli se on puritaanisesti asiakkaan näkökulmasta tehty. Silloin sen tavoite ei ole työllistää omaa väkeä vaan vastata asiakastarpeisiin.
”Kolmantena tärkeänä elementtinä hyvä strategia rakentuu niille kyvykkyyksille, joita organisaatiossa on.”
Hyvän strategian ei välttämättä tarvitse olla radikaali. Usein pienillä muutoksilla saadaan hyvän ja toimivan strategian suunnittelu eteenpäin.

Suunnittelujänne ja strategian voimassaoloaika erilleen
Tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, miten perinteinen viisivuotiskausiksi tehtävä strategiatyö ei enää toimi. Mikä on strategian aikajänne nykyisin?
”Välillä keskusteluissa agile ajattelutapa menee sekaisin strategisen suunnittelun ja reagoinnin kanssa. Strategia voidaan edelleen tehdä pitkälle aikavälille, mutta sitä on kyettävä päivittämään uuden, saamamme tiedon perusteella.”
Usein liiketoiminnan kannalta oleellisia päätöksiä tehdään pitkälle aikavälille, kuten vaikka vanhainkotien rakennuttamisessa. Reagointisyklin täytyy kuitenkin olla nopea – tarvittaessa strategian voi haastaa vaikka joka päivä.

Johtajan tehtävä: ”Maintenance and upkeep”
Edelleen näemme esimerkkejä siitä, kuinka organisaatioissa yksi taho tekee strategian ja toisen tahon odotetaan toteuttavan sitä. Strategia on usein ylimmän johdon tehtävä, mutta jalkauttamisesta puhutaan muiden puhteena.
”Olisi erittäin huolestuttavaa, jos strategiaa suomalaisissa organisaatioissa tehtäisiin edelleen näin.”
Mika kannustaakin osallistavaan strategiseen suunnitteluun, jo prosessin alkuvaiheessa. ”Osallistaminen lisää jonkin verran valmisteluaikaa mutta lyhentää strategian läpivientiä. Siksi se kannattaa.”
Hukkaamme valtavan määrän resursseja, jos ihmisiä ei oteta mukaan:  ”Osallistamalla ihmisiä teemme myös parempia päätöksiä.”
Osallistamiseen liittyy myös johtajan rooli muutos isommassa kuvassa. Johtaja ei ole enää kovin asiantuntija huoneessa, vaan antaa puheenvuoron fiksuille työntekijöilleen. ”Hyvä nimitys johtajan roolille on Maintenance and Upkeep. Vaikka vastuukysymykset ovat esimerkiksi omistajien ja hallituksen suuntaan toimitusjohtajalla edelleen samat kuin ennenkin, voidaan lopputulokseen päästä hyvinkin eri tavalla.”

Hahmottuuko iso kuva?
Organisaatioilla on monia strategioita. Suuret yritykset tekevät omille saiteilleen erilliset strategiat, ja teknologia- ja digistrategioita syntyy tiuhaan tahtiin. Kehitetäänkö strategioita siiloissa?
”Oleellista on määritellä, mikä on se yksikkö, jonka pitää onnistua tulevaisuudessa. Strategia on suunnitelma onnistumisesta tulevaisuudessa. Siksi aluksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mihin strateginen suunnittelu kohdistetaan.”
Tulokset ja tekeminen menevät herkästi sekaisin. Pelkkä kasvu ei riitä strategiseksi tavoitteeksi.
”Minulle strategia on teonsana. Geneeristen strategioiden ongelma on se, että se ei muutu tekemiseksi.”

Strategia ei ole kulttuurin aamupala
Strategiaa ja kulttuuria on aseteltu monissa puheissa vastakkain. Tuttu on myös väite, että kulttuuri söisi strategian aamupalaksi. Minkälainen on strategian ja organisaatiokulttuurin välinen suhde?
”Kulttuurin kehittäminen tapahtuu pitkällä aikavälillä, mutta ainakin teoriassa johto pystyy muuttamaan strategiaa hetkessä, yhdellä miekaniskulla.”
Käytännössä johto voi päättää strategian, mutta kulttuuri täytyy ansaita. Kulttuurin rakentaminen vaatii sitkeyttä ja aikaa. Siksi niiden vastakkainasettelu ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta. Kulttuuria tarvitaan strategian onnistumiseen.

Johtajan uskallettava asettua alttiiksi
Mika puhuu paljon virheistä oppimisen voimasta ja rohkeuden merkityksestä. Miten johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että yrityksen kaikki työntekijät kulkevat kohti samaa maalia?
”Johtamistyössä on helppoja, keskivaikeita ja vaikeita asioita. Helpot ja keskivaikeat näistä on pitkälti jo tehty. Esimiesten kuuluu näyttää esimerkkiä – osoittaa myös omat virheensä, jottei meidän kaikkien tarvitse tehdä samoja virheitä uudestaan.”

Organisaatioissa juuri systeeminen virheistä oppiminen on kovaa osaamista. Se on ”mustan vyön tasoa”: organisaation oppimisen kannalta siitä rakentuu merkittävä kilpailuetu. Johdon esimerkillä on tässä suuri merkitys.

Esimiehet rakentavat onnistumisia
Hyvän johtamisen kannalta esimiehet kantavat edelleen paljon vastuuta. Omana itsenä ihmisten kohtaaminen ja epätäydellisyyden myöntäminen ovat ihmisten kohtaamisissa tärkeitä.
Kokemusta voimme pohtia siviilielämän havaintojen kautta: ”Kukaan ei halua olla sellaisen ihmisen seurassa, joka tietää kaikesta kaiken. Tämä pätee myös työpaikalla. Siksi epätäydelliset esimiehet ovat parhaita esimiehiä.”
 
Ymmärrettävän ja onnistuneen strategian positiiviset vaikutukset?
”Parhaimmillaan strategia sitouttaa ja vaikuttaa työtyytyväisyyteemme. Se antaa vastauksen siihen, miksi teemme työtä. Lisäksi se tarjoaa kaivattua merkityksellisyyttä, purposea arkeen. Sen avulla houkutellaan parempia työntekijöitä ja pidetään omat osaajat.”



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Recoding-podcastin yhdeksännessä jaksossa tapasin Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajan Mikko Rusaman. Mikko kertoi, miten Helsingistä rakennetaan sen asukkaille digitaalista ja asiakaslähtöistä kaupunkia.
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:


Tavoitteena maailman toimivin kaupunki

Helsingin kaupungin tavoite on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Helsingistä halutaan rakentaa maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. ”Tämä tavoite on kaupunkistrategian visio. Se on mielestäni hieno ja riittävän kunnianhimoinen – ja olemme sitoutuneita siihen. Digitalisaatio ei koskaan ole tavoite itsessään, vaan se on keino saavuttaa tämä kaupungille asetettu tavoite.”
Tässä on jo onnistuttu vuonna 2019, sillä Helsingin kaupunki sijoittui ykkössijalle julkisten toimijoiden digitaalista kyvykkyyttä mitanneessa tutkimuksessa. Tutkimus kattoi 42 yhteiskunnallisesti merkittävää organisaatiota, joiden digitaalisia kanavia ja palveluja arvioitiin asiakkaan näkökulmasta.

Palvelutarpeita ennakoiva kaupunki

Digitaalisuuden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että jatkossa kaupunkilaiset saavat palveluja ennakoivasti ja ilman ylimääräistä byrokratiaa. ”Jos kaupunkilainen voi hoitaa asiansa 24/7 kotinsa sohvalta, se on hyvää palvelua. Voidaan myös pohtia, mitä osia tällaisesta prosessista me voisimme automatisoida.”
”Tärkeää on ymmärtää myös kulttuurinmuutos: Meidän on hyvä miettiä sitä, miten kaupunki voisi olla vielä vähän asiakaslähtöisempi.”

Koulupaikka lapsille automaattisesti

Konkreettinen esimerkki proaktiivisesta palvelusta on esiopetuspaikan tai koulupaikan tarjoaminen. Tällaista ennakoivaa palvelua pilotoidaan ensi vuonna Helsingissä muutamalla alueella. ”Meillä on lakisääteinen palvelu, jota tarjoamme kaupunkilaisille, ja toisaalta kaikki palvelua varten tarvittavat tiedot kuten lasten syntymävuodet ja koulualueet. Miksi siis laittaisimme kaupunkilaiset täyttämään lomakkeille samat tiedot uudestaan ja uudestaan?”

Vaikutukset kansantalouteen ja kansanterveyteen

Terveydenhuollon puolella Mikko näkee valtavan potentiaalin. Tiettyjä asiakasryhmiä voitaisiin myös siellä palvella ennakoivasti. ”Tiettyjä sairauksia voitaisiin seuloa ja tunnistaa teknologian avulla datasta. Datan käyttöön liittyy aina vahvasti myös luottamus ja eettiset kysymykset.”
Jotta tiettyjä terveydenhuollon asiakkaita voitaisiin kutsua ennakoivasti hoitoon ja tarkastuksiin, tarvitaan datamassaa ja lupaa käyttää sitä. Helsingissä on käynnissä iso MyData-hanke, joka selvittää, miten kaupunkidataa voidaan jatkossa hyödyntää yhä paremmin.

Kestävä kehitys edistää myös digiä

Helsingin tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Digitaaliset palvelut kirittävät tämän tavoitteen saavuttamisessa. Lämmittäminen ja liikenne tuottavat mittavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Lämmityskuluja voidaan optimoida tekoälyn avulla ja liikennettä voidaan ohjata ohi ruuhkien. ”Helsinki on Suomen ainoa metropoli, ja alueen kasvu tulee jatkumaan. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että voimme tarjota palveluja kustannustehokkaammin ja skaalautuvammin.” Mikon mukaan tässä on paljon mahdollisuuksia, sillä prosessien digitalisoinnilla saadaan aikaa vapautumaan myös niille ja niihin tilanteisiin, jotka edelleen tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.

Maailman toimivin kaupunki syntyy ekosysteemissä

Asiakaslähtöisyydestä tai asiakaskeskeisyydestä puhutaan kaikkialla. Asiakasryhmiä ja -tarpeita on Helsingin kaupungin kokoisella organisaatiolla valtava määrä. Pelkästään laissa kunnille on määritelty 500 tehtävää, Helsingillä niitä on Mikon arvion mukaan noin 750. ”Myös pormestari Jan Vapaavuori korostaa sitä, että kaupunki on palveluorganisaatio.”
Kun kaupunki toimii alustana innovaatioille: siinä tarvitaan osallistavia ja myös asukkaat huomioivia toimintatapoja. OmaStadi-palvelun avulla kaupunki käyttää vuosittain 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Tämän vuoden päätöksistä uutisoi YLE.
Perinteisesti kaupungit ovat olleet aika organisaatio- ja järjestelmälähtöisiä – tässä on jo nyt iso muutos nähtävissä. ”Eihän kaupunkilaista kiinnosta mikään kaupungin organisaatio tai digijohtaja. He haluavat, että arki sujuu.”
 
Luottamus edesauttaa datan käyttöä
Datan turvallisuus ja yksityisyydensuoja puhuttavat tällä hetkellä paljon. Monet palvelut, kuten kirjaston käyttäminen tai lääkärillä käyminen edellyttävät jo nyt datan luovuttamista ja käsittelyä. ”Jos me voimme tehdä ihmisten arjesta vaivattomampaa, helpompaa ja samalla osoittaa, että toimimme vastuullisesti, niin palvelutarvetta ennakoiva kaupunki tulee toteutumaan.” Sitoutuminen Omadata-periaatteisiin ja niiden toteutumiseen on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys datan käsittelyssä lisääkin luottamusta.

Helsinki on kansainvälisesti haluttu kumppani

Älykkäiden kaupunkien ja kaupunkiympäristöjen kehitystä tehdään kansainvälisesti. Suomi sijoittuu häkellyttävän korkealle monessa digitalisaatiovertailussa. Toisaalta pohja sille on hyvä:
”Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa ja meidän tietoliikenne- ja koulujärjestelmämme ovat maailman huippua.”
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunkikehitystä tehdään paljon erilaisilla alustoilla ja ekosysteemeissä. Yhteistyöstä monitoimittajaympäristössä hyötyvät kaikki: ”Jotta visio toteutuisi, tarvitaan yhteistyötä julkisten toimijoiden ja yritysten välille.”

Mitä uutta digitaalinen kaupunkikehitys tuo meille tulevaisuudessa?

”Ihmisten elämä muuttuu tulevaisuudessa sujuvammaksi. Olemme jo nähneet, minkälaisia vaikutuksia autonominen liikenne ja kuljettaminen tai kaupan alan digitalisoituminen ovat tuoneet. Muutos on nopeampi kuin osaamme edes ymmärtää.”

Digitaalisen kaupunkikehityksen positiiviset vaikutukset?

”Digitaalisuuden avulla elämästä on tullut paljon helpompaa. Emme ole esimerkiksi sidottuja virka-aikaan palvelujen käyttämisessä ja monet palvelut ovat henkilökohtaisempia.”



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Syksyn podcast-sarjan toisessa jaksossa puhutaan tunteista ja niiden tärkeydestä yritysten menestystekijänä. Vieraakseni sain Camilla Tuomisen, joka aloitti tunteista puhumisen yrityksissä silloin, kun sitä pidettiin vielä ’vaaleanpunaisena höttönä’. Camillan kanssa keskustelimme tunnetaitojen merkityksestä työn tuloksissa ja työtekijäkokemuksessa.
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:


Innovointikyky tarvitsee tunteita

Camilla on tehnyt viimeiset seitsemän vuotta töitä yrityksissä tunteiden tunnistamisen ja johtamisen parissa. ”Enää tunteista ei puhuta vaaleanpunaisena höttönä. Tunteiden merkitys ja arvostus on jatkuvassa nousussa.”
Johtajat arvostavat työntekijöidensä innovointikykyä ja valmiutta heitellä villejäkin ideoita. ”Psykologisesti turvallisessa ympäristössä syntyy kahjoimmat ideat, joiden seassa voi piillä seuraava menestystarina.”
Troijan hevoseksi tunteiden merkityksen kasvussa Camilla nimeää tekoälyn: Tulevaisuuden tutkijat ja ajattelijat ovat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn opettamisessa tarvitaan nyt inhimillistä puolta enemmän kuin koskaan. Sosiaalisen kanssakäymisen säännöt tai hiljaisten signaalien lukeminen ovat sellaista osaamista, johon tarvitaan meitä ihmisiä. Tunteilla on tässä työssä tärkeä rooli.

Sekä-että: rationaalista ja empaattista

Camilla korostaa sitä, että vaikka tunteista puhutaan, ei meidän pitäisi puhua pelkästään niistä. ”Faktojen tuoma rationaalinen informaatio on edelleen tärkeää, ja parhaimmillaan osaamme yhdistää faktan ja tunteet analyyttisesti.”
Johtamisessa on pitkään puhuttu kovista ja pehmeistä osa-alueista, ja tunteet ovat liittyneet näistä kaikkein pehmeimpiin. Tällainen jaottelu käy kuitenkin vanhanaikaiseksi, kun osaava työvoima on monen asiantuntijaorganisaation kovin kilpailuvaltti.

Työn muutos vaatii pääkopasta huolehtimista

Muutos maataloudesta tehtaisiin ja sittemmin toimistoihin on muuttanut sitä, mistä elementeistä työ koostuu. Tietotyössä, joka on täynnä kilpailevia viestejä ja piippaavia keskeytyksiä, meillä on paine pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisesta. ”Jos emme osaa johtaa omaa päätämme ja hallita stressiä, sillä on valtavat vaikutukset kognitiivisiin kykyihin.” Lopulta ne samat kyvyt tai niiden puute heijastuvat yrityksen tuloksellisuuteen ja jokaisen omaan terveyteen.

Tunteita voi oppia lukemaan

Tunteiden kieltä voi oppia lukemaan ja ymmärtämään. Lapset ja nuoret saavat tunnetaitojen opetusta päiväkodeissa ja kouluissa. Myös työelämässä voitaisiin harjoitella näitä taitoja:
”Tiukoissa tilanteissa olisi hyötyä siitä, että tiedän, miten rauhoitan itseni tai ymmärrän, mitä tunteet koittavat minulle kertoa.”
”Jos tunteita turrutetaan, ollaan jatkuvasti sellaisessa seiskan-kasin maailmassa, joka on ’ihan jees’. Mutta kuka meistä sitten haluaa tyytyä sellaiseen?”
Uupumus ja kovat odotukset omasta suoriutumisesta ovat arkipäivää monille. Hallinnan tunne työpäivän aikana on yksi tärkeimmistä taidoista tulevaisuuden työelämässä. Myös tässä tarvitsemme ymmärrystä omista kognitiivisista kyvyistämme.

Tunteet muutosjohtamisen työkaluna?

On tutkittuakin tietoa, että muutos menee meillä helposti tunteisiin. Vaikka me kaikki tiedämme tämän omasta kokemuksestamme, on muutoksen johtaminen ja läpivieminen usein hyvin rationaalista. Johtamisessa maltetaan keskittyä tunteisiin vain harvoin. Camillan mukaan suora puhe tunnereaktioista olisi tervetullutta organisaatioiden muutoshankkeissa. Tunteista puhumisen positiivisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä: ”Kun ihmiset pystyvät nimeämään tunteet, niin myllerrystä kokeneet aivoalueet rauhoittuvat ja olo paranee.”
Tunteiden pullottaminen ei ole hyvästä, mutta toisaalta tunteissa vellominen ja niihin jumiin jääminen ei sekään palvele tarkoitusta. ”Tunteiden tarkoitus on, että ne tuovat meille energiaa ja informaatiota. Ne yrittävät kertoa meille jotain käsillä olevasta tilanteesta.” Jos siis jätämme tunteet narikkaan, tärkeää tietoa jää hyödyntämättä.

Tunteissa ei ole exceliä – siksi johtajan on syytä aloittaa itsestään

Sosiaalinen kanssakäyminen, luovuus ja intuitio ovat kaikki tulevaisuuden taitoja mm. World Economic Forumin mukaan. Niitä yhdistää tunteiden tapaan hähmäisyys, joka ei sovi exceliin. Siitä huolimatta kaikkia näitä taitoja voidaan opetella. Luottamusta, pelkojen tunnistamista ja epävarmuuden sietämistä ruokitaan johdon esimerkillä.
Tiedetään myös, että tunteet tarttuvat ja monia tunteita koetaan kollektiivisesti. Tunneilmaisua kaivataan työpaikoille, mutta entä jos joukossa on ’tunnejyrä’ – henkilö, jota muut väistelevät tai myötäilevät? ”Vaikka tunteiden ilmaisu on tärkeää, ei mikä tahansa käytös ole töissä sopivaa. Vihaisuus ja huutaminen on useimmiten merkki pelosta.”

Tunteista jokaisen sisäinen kompassi

Puhutaan paljon intuition kuuntelemisesta ja omien tunteiden tiedostamisesta. Miten jokainen meistä voi hyötyä siitä? Alun perin tunteet ovat auttaneet ihmistä selviytymään. Ne ovat kertoneet esimerkiksi uhista ja vaaroista. ”Mahanpohjassamme on edelleen eräänlainen tietokone, joka kertoo meille tietoa ja ohjeita. Tunteet yrittävät saada meitä kulkemaan jotain kohti ja poispäin jostakin. Jos tietty tilanne kertoo joka kerta meille saman viestin, olisi tunteita syytä kuunnella.”

Tunteiden tunnistamisen ja hyödyntämisen positiiviset vaikutukset?

Kun sallimme työpaikalla tunteet ja rohkenemme puhua niistä, tilan valtaa helpotus. Ilmapiiri muuttuu, kun yksilöt ja heidän erilaiset persoonallisuuden piirteensä ja perspektiivinsä osataan huomioida.



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Syksyn podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa tapasin Kotipizza Groupin toimitusjohtajan Tommi Tervasen. Tommi kertoi, miksi vastuullisuus on Kotipizzan strategisessa ytimessä, ja minkälaisia vaikutuksia tällä valinnalla on ollut.
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Kaikki kannattava liiketoiminta on tulevaisuudessa vastuullista

Raflaava väite, mutta Tommin mukaan se on totta jo nyt. Elämme jo nyt sellaisessa ajassa, jossa henkilöstön ja asiakkaiden odotukset ohjaavat yritysten valintoja.
”Vastuullisuudesta on tullut jo License to operate, eräänlainen hygieniatekijä”, Tommi arvioi.

Vastuullisuudessa on kyse ihmisestä

Jätteen mittaamisen tai kulutusenergian määrien sijaan Kotipizzassa halutaan puhua ihmisestä. Siksi pelkästä ympäristövaikutusten mittaamisesta ollaan siirtymässä yksilön valintojen ohjaamiseen.
”Asiakkaita ei todennäköisesti kiinnosta numerot siitä, kuinka monta kilowattituntia energiaa pizzan paistamisessa kuluu. Tavoitteena on vaikuttavuus yksilötasolla.” Kotipizza haluaakin siirtyä ympäristötietouden jakamisesta kuluttajan valintojen oppaaksi. Tässä apuna on teknologiaa, joka tekee jokaisen omat valinnat läpinäkyviksi.

’Kunnon liiketoiminta’ ulottuu koko toimitusketjuun

Kotipizza haluaa vastuullisuus-sanan sijaan puhua sellaisilla termeillä, jotka sopivat sekä asiakkaiden että henkilöstön suuhun. Oikein tekeminen, kunnon liiketoiminta ja hyvien puolella oleminen kuvaavat tapaa, jolla myös tavarantoimittajien odotetaan toimivan. Oikein tekemiseen tarjotaan myös sparrausta ja apua ketjun puolesta.

Ei viherpesua, vaan sitä mikä on olennaista

Tommi suosittelee yhtiöille ja brändeille käyttöön olennaisuusarviointia. Siinä tärkeää on tunnistaa, mitkä valinnat ovat olennaisia yhtiölle ja brändille. Vasta tällaisen arvioinnin jälkeen päästään tekemään aitoja vastuullisuustekoja, pelkän viherpesun sijaan. Kotipizzan kohdalla olennaista on toimitusketju ja kotimaiset raaka-aineet. Kotipizzan kohdalla tämä tiivistyy lauseeseen ”Parannetaan maailmaa pizza kerrallaan”.  Se on helppo muistaa, se kuulostaa hyvältä – ja on totta.
”Sen pohjalta on helppo ymmärtää eri yksiköissä, miten maailman parantaminen liittyy hankintaan, tuotantoon, markkinointiin, henkilöstön hyvinvointiin tai viestintään.”

Kampaviinerihautaa välttäen ja uskaliaasti kokeillen

Kun 32-vuotias franchising-ketju määritteli olemassaolonsa tarkoituksen uudestaan, tuli myös yrityskulttuurin arviointi ajankohtaiseksi. Kotipizzan kulttuurista tehtiin Due Dilligence -selvitys, jonka tulokset olivat rohkaisevia. Henkilöstö totesi, että ”Meillä saa olla sellainen kuin on”.
Vastuullisuusstrategiasta Kotipizzassa ei puhuta, vaan keskitytään ymmärrettävän mission ja yhteisen merkityksen viestimiseen. Kulttuuri tukee tätä olemassaolon merkitystä.
”Meillä on tehty kulttuurin mukaisesti rohkeita ja nopeita kokeiluita ja vältetään joutumista kampaviinerihautaan. Se on paikka, jossa vain kampaviinerit vaihtuvat, mutta mikään muu ei muutu.” 

Kustomoitava elämä ohjaa vastuullisuuteen

Kuluttajien toiveet ja odotukset ohjaavat Kotipizza Groupin tuotekehitystä. Tommi näkee, että yritys on onnistunut uudistumaan, sillä 32 vuotta vanha brändi on tuonut monikanavaisesti uuden kulman ja kustomoivaa elämää kuluttajien ulottuville.
Ravintolaan tulevilla sekasyöjillä saattaa olla ilmastopäivä, ja silloin he valitsevat lihattoman vaihtoehdon listalta. Kustomoinnin tarve näkyy myös verkkokaupassa: Perfetta-pizza on verkkokaupan ylivoimaisesti myydyin tuote, josta asiakkaat ovat koostaneet tähän mennessä jo 28 000 erilaista reseptiä.
”On näkyvissä selvä trendi, jossa kuluttajat haluavat personoida oman makunsa mukaisen ruokaelämyksen”.

Vastuullisuuden positiiviset vaikutukset koko elintarvikealalle?

”Vastuulliset yhtiöt ovat tutkimustenkin mukaan kannattavampia, ja ne tuovat hyviä johtamiskäytäntöjä toimintaansa. Suunnittelun aikajänne on vastuullisilla yrityksillä myös pidempi.
Silloin ei olla nopeiden voittojen perässä. Toisaalta voi olla tuotteita, jotka disruptoituvat ja loppuvat kokonaan.”
 



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tässä Recoding-podcastin jaksossa keskustelimme Nina Nissilän kanssa. Ninalla on viimeiseltä muutamalta vuodelta huikea kokemus varsinkin julkishallinnon digitalisaatiokehitykseen liittyen, ensin Valtiokonttorin D9-tiimin vetäjänä ja nyt Kelan johtajana. Tätä kokemusta vasten puhuimme siitä, miten muutosta pitää johtaa, kun maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti.
Ninan ajatus on, että parhaimmillaan digitalisaatio ja teknologia eivät käyttäjän kannalta näytä yhtään miltään. Minusta tässä on hieno ja arvokas ajatus. Samalla ei pidä unohtaa, että tällaisen asiakaskokemuksen takana on paljon muutosta, osaamista ja töitä.
Tällä hetkellä tapahtuva muutos on ennen kaikkea ICT:n ja muun teknologian kehityksen draivaamaa. Kehitys on ennennäkemättömän nopeaa ja sen piiristä nousee jatkuvasti uusia asioita, joita organisaatiossa tulee hallita. ”Näkymätön teknologia”, joka ratkaisee asiakkaiden ongelmia, syntyy vain riittävän osaamisen myötä. Nina kertoi, että Kelassa tämä on ratkaistu suurelta osin oman in-house IT-palvelukeskuksen avulla.
Paraskaan teknologiaosaaminen ei kuitenkaan riitä. Huipputason asiakaskokemus ei synny vahingossa, vaan vaatii, että ymmärrämme aidosti asiakkaiden tarpeita ja osaamme suunnitella näitä tarpeita palvelevia ratkaisuja. Muotoilun keinoin syntyy helppokäyttöisiä ja tarkoituksenmukaisia digitaalisia palveluja. Samoilla osallistavilla ja yhteiskehittämistä korostavilla menetelmillä pitää myös miettiä koko palveluketju uudestaan ja muotoilla sen taustalla oleva organisaatio. Kelassa jopa strategiaprosessikin toteutetaan muotoilun keinon.
Kenties kaikkein tärkeintä on kuitenkin johtaminen. Innovaatiot ja organisaation kyky uudistua saavat polttoaineensa modernista organisaatiokulttuurista, jossa innostuneet ihmiset työskentelevät yhteisen päämäärän puolesta. Nina kertoi Kelan uudesta innovaatiokeskuksesta, jossa tehdään erilaisia kevyitä kokeiluja uuden oppimiseksi. Uuden oppiminen voi oikeanlaisessa kokeiluja ruokkivassa ympäristössä usein tarkoittaa myös sitä, että opitaan mikä ei toimi.
Kelan kaltaisen suuren ja perinteikkään organisaation muuttaminen ei ole helppoa. Se on kuitenkin välttämätöntä, kun maailma ympärillämme muuttuu. On erinomaisen hienoa kuulla, että myös Kelassa on otettu jo askeleita muutoksen tiellä.
Kuuntele jakso SoundCloudista tai lue artikkeli alta:

Digitalisaation tuoma jatkuva muutos vaatii innovointia ja uudistumista
Kelan yksi keskeinen kehityskohde tällä hetkellä on parantaa tiedon liikkuvuutta digitaalisessa muodossa eri toimijoiden välillä. Ninan mukaan monet pelkäävät, että automatisaatio poistaa ihmiskontaktin kokonaan, mutta tähän hän ei usko. Digitalisaatio auttaa tehostamaan toimintaa ja palvelua, mutta ihmistä tarvitaan yhä. Hän huomauttaa, että parhaimmillaan digitalisaatio ei itseasiassa näytä miltään. Esimerkiksi veroilmoituksista 70 % hoituu jo niin, että ihmiseltä vaaditaan vain verottajan kirjeen tarkastaminen. Tämän Nina näkee tavoiteltavana mallina: ihmisiä kaduilla kävelyttävien robottien sijaan teknologian tehtävä on vapauttaa ihmisille aikaa. Tällaisten palveluiden kehittämisessä myös Gofore toimii neuvonantajana, esimerkiksi juuri Kelalle.
Jatkuvassa muutoksessa olevassa maailmassa uusien innovaatioiden tärkeyttä korostetaan, ja niihin on myös Kelassa panostettu. Vaikka innovaatioita kehitetään, uudistuminen Kelan kokoisessa organisaatiossa tapahtuu kuitenkin hitaammalla tahdilla. Tällä hetkellä keskitytään IT-palvelujen uudistamiseen, jota varten 1.4. alkaen aloitti toimintansa uusi innovaatioyksikkö. Uuden yksikön tehtävänä on kokeilla nopealla syklillä uusia teknologioita ja niiden soveltuvuutta julkisiin palveluihin. Vaikka uusia innovaatioita kehitetään, vaatii teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotto aina suurta määrää työtä ja suunnittelua julkishallinnon palveluiden asiakaskunnan laajuuden vuoksi. Nina myös korostaa, että vaikka uusien innovaatioiden kehittämisen tulee olla kiinteä osa toimintaa, ei olemassa olevien perusjärjestelmien kehittämistä saa unohtaa.
Palvelumuotoiltua strategiaa ja johtamista
Kelassa on paraikaa käynnissä myös strategian uudistus. Nina näkee strategian palveluna, joka tarjoaa suuntaviivat sinne, mihin organisaation on tarkoitus mennä. Strategian näkeminen palveluna antaa käyttöön palvelumuotoilun työkalut, joiden avulla strategiaa on nyt lähdetty Kelassa kehittämään. Palvelumuotoilua tullaan Ninan mukaan hyödyntämään strategian ohella myös toimintatapojen ja prosessien uudistamiseen.
Vaikka Kelan strategiaa uudistetaan, tulee erinomainen asiakaskokemus olemaan edelleen sen keskeisissä tavoitteissa. Ninan mukaan onnistuneen asiakaskokemuksen ytimessä on tyytyväiset työntekijät ja siksi hän nostaa myös erinomaisen työntekijäkokemuksen varmistamisen esiin strategisena tavoitteena.
Innovaatioita ja asiakaskokemusta tukeva johtamistapa eroaa perinteisestä johtamisesta julkisella sektorilla. Nina kertoo, että hänen on sanottu olevan epätyypillinen virkamies ja hän näkee omana vahvuutenaan sen, että hän on innostunut siitä mitä tekee ja hän laittaa itseään likoon. Omalla esimerkillään hän osoittaa kiinnostusta työhönsä ja uskoo sen motivoivan myös muita. Johtajana hän pyrkii tarjoamaan alaisilleen tavoitteita, suuntaviivoja ja rajoja, mutta jättää vapauden toteutuksesta työntekijöilleen.
Ninan mukaan työhön tulee suhtautua vakavasti, mutta uskoo rennon meiningin ruokkivan tuloksentekokykyä. Ninan mukaan organisaatio, jossa ihmisten on hauska tehdä töitä, olisi hänelle suurin ylpeyden aihe. Tällaisen organisaatiokulttuurin luomisessa Kelan etu on se, että ihmiset kokevat yleensä työnsä merkitykselliseksi: he vaikuttavat työllään suoraan ihmisten arkeen ja toimeentuloon.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tällä kertaa saimme Recoding-podcastiin paremmasta huomisesta puhumaan vuoden Tivi-vaikuttajan 2018 ja vuoden digijohtaja 2019 Janne Viskarin. Janne ottaa vuoden 2020 alusta pääjohtajana luotsatakseen uuden yhteiskunnan digitalisaatiota edistämään perustettavan viraston. Tämä Digi- ja väestötietovirasto yhdistää Väestörekisterikeskuksen, maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön yhdeksi virastoksi, joka auttaa organisaatioita tuottamaan parempia palveluja sekä tuottaa näitä myös itse. Jannella on jo useamman vuoden historia julkisen hallinnon ja yhteiskunnan digitalisaatiossa, ja hän tuntee omakseen meidänkin mieliaiheemme eli paremman huomisen. Podcast tehtiin eduskuntavaalien jälkeen, kun hallituksen muodostamiseen tähtäävät keskustelut kävivät kuumana.
Jannen kanssa keskustellessa nousi ehkä ennen kaikkea esiin se, että yhteiskunnan digitalisointi on pitkäjänteistä työtä. Pikavoittoja voi saada, mutta suuremmat hyödyt saadaan digitaalisen infran jatkuvan kehittämisen, innovatiivisen toimintatapojen kehittämisen sekä visionäärisen tietopolitiikan ja lainsäädäntötyön yhdistelmänä. Onkin hienoa nähdä nyt, reilu kuukausi podcastin tekemisen jälkeen, että tuore hallitusohjelma sisältää tavoitteen nostaa julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Myös tekoälyverkostoa rakentava AuroraAI on nostettu hallitusohjelman kirjauksiin, mikä toivottavasti osoittaa, että halutaan jatkaa visionääristä työtä kohti pidemmän aikavälin hyötyjä.
Itselleni ilahduttavaa kuultavaa on se, että Janne nostaa Suomen edelleen Top 3 -maiden joukkoon digitaalisten palveluiden kehittäjänä ja käyttäjänä. Me Goforessa olemme olleet laajasti mukana kehittämässä suomalaisen yhteiskunnan digisuuntaviivoja ja -ratkaisuja. Tämä vahvistaa tietenkin ajatuksiamme siitä, että suomalainen osaaminen toimisi myös vientituotteena. Tavoittelemme maailmassa positiivista vaikutusta kaikella tekemisellä – mikä sen paremmin sopisi tavoitteeseemme kuin opittujen asioiden ja jo tehtyjen ratkaisujen laajempi hyödyntäminen ihmiskeskeisten yhteiskuntien kehittämiseksi myös rajojemme ulkopuolella!
Kuuntele jakso SoundCloudista tai lue artikkeli alta:


Julkishallinnon sähköiset palvelut tänään

Suomessa julkisella puolella hyviä sähköisiä palveluita ja sovelluksia on tehty jo pitkään. Jannen mukaan hyvin toimivia sovelluksia on paljon, mutta julkishallinnon palveluiden käyttäjän kannalta näiden ongelma on organisaatiokohtainen toteutus. Sähköisten palveluiden kehityksen keskiössä onkin tällä hetkellä sovellusten yhteentoimivuuden edistäminen. Siilomaisuuden vuoksi palveluiden digitalisointi on pitkäjänteistä työtä, jossa olennaista on Jannen mukaan digitaalisen infrastruktuurin keskittäminen. Tästä yksi esimerkki on Suomi.fi-tunnistuspalvelu. Tällä hetkellä kansalaisista säilötään eri järjestelmissä paljon tietoja, jotka on yleensä kerätty tiettyä tarkoitusta varten. Toisinaan niin, että lakiin on kirjattu mihin näitä tietoja saa käyttää, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä muiden palveluiden käyttöön. Teknologian näkökulmasta tietojen hyödyntämistä hankaloittaa myös se, että monista järjestelmistä puuttuvat rajapinnat tietojen siirtämiseen. Standardoitujen rajapintojen kehittäminen onkin yksi keskeinen asia, mitä uusi virasto pyrkii edistämään.
Julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittämisessä on pyritty ottamaan huomioon myös tekoälyn mahdollistamat ratkaisut, mutta näiden realisoituminen toimivaksi palveluksi vie vielä aikaa. Valtion AuroraAI-tekoälyhankkeessa pohjimmainen ajatus on palvelu, joka koostaa käyttäjän tilanteeseen räätälöidyn palvelutarjontakokonaisuuden. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta oleellista kehittämisessä on Jannen mukaan se, että toteutusta lähdetään tekemään asteittain.

Tietoturva ja luottamus

Janne ei miellä itseään digitalisaation idealistiksi, vaan suhtautuu palveluiden kehitykseen ja uudistamiseen hyvin pragmaattisesti. Hän painottaa toiminnan pitkäjänteisyyttä ja tiedostaa myös siihen liittyvät haasteet. Janne korostaa palveluiden kehityksessä asiakaslähtöisyyttä, johon liittyy olennaisena osana luottamus. Suomessa ja Pohjoismaissa luottamus valtiota kohtaan on yleisesti suhteellisen hyvällä tasolla, ja kansalaisten tulee voida luottaa myös siihen, että sähköisiä palveluita kehitettäessä näitä koskevat tiedot ovat turvassa ja niitä käytetään oikein. Janne on muun muassa sanonut, ettei missään tapauksessa saa käydä niin, että kaikki tiedot kansalaisesta kerätään yhteen paikkaan. Sen lisäksi siis, että tietojen liikkumista tulee helpottaa, tulee Jannen mukaan samaan aikaan vahvistaa kansalaisen päätösvaltaa siitä, miten tämän tietoja voidaan käyttää.
Maailmalla henkilökohtaisen datan keruuseen tuntuu kärjistettynä liittyvän kahdenlaisia suuntauksia. Länteen katsottuna korporaatiomaailmassa saadaan palveluja vastineeksi henkilökohtaisten tietojen jakamisesta suurten organisaatioiden kanssa. Idässä ja autoritäärisemmissä järjestelmissä taas yhteiskunta perustuu vahvaan valtioon, ja tämä kerää dataa kansalaisistaan kyselemättä. Kun ymmärrys datan arvosta on kasvanut, on samalla noussut tietoisuus myös sen väärinkäytön mahdollisuuksista. Janne näkee Euroopalla tässä mahdollisuuden luoda kilpailuetua sellaisilla digitaalisilla palveluilla ja alustoilla, joissa luottamus on keskiössä. Digitaalisen alustatalouden suurmailla Yhdysvalloilla ja Kiinalla ei ole samankaltaista luottamuksen perinnettä yhteiskunnassa kuin Euroopassa, mikä vaikeuttaisi näiden vastaamista systeemiin, jossa käyttäjä hallitsisi itse tietojaan.

Julkishallinnon sähköiset palvelut vientituotteena

Jos suomalaisia julkishallinnon sähköisiä palveluita verrataan kansainvälisesti, on Suomi mukana kärkikahinoissa: palveluita on kehitetty pitkään ja toimivia ratkaisuja on tarjolla jo hyvin. Vientituotteena nämä palvelut ovat kuitenkin haastavia, sillä moni Suomessa toteutetuista ratkaisuista pohjautuu siihen, että väestörekisterit ovat hyvässä kunnossa. Jos kohdemaan väestötietojärjestelmät eivät ole yhtä ajan tasalla, ei palvelu toimi halutulla tavalla.
Palvelutietovaranto on kuitenkin herättänyt laajasti kiinnostusta kansainvälisesti. Tällä hetkellä EU:ssa on käynnissä hanke, joka pyrkii kokoamaan yhteen julkisten palvelujen metatiedot, ja josta voi keskitetysti nähdä tarjolla olevat palvelut ja näiden tiedot. Suomessa vastaava toteutus on tehty jo valmiiksi, ja siitä löytyvää avointa lähdekoodia on aktiivisesti tarjottu EU:n suuntaan.

Digimaailman terveiset uudelle hallitukselle: investointeja näkymättömiin kerroksiin

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on ollut hallitusten agendalla jo usean hallituskauden ajan, mutta painotukset ovat eläneet. Hallitusohjelmissa on huomioitu käyttäjälle näkyvien sovellusten ja palveluiden kehittäminen, mutta Jannen mukaan oleellisempaa olisi kehittää loppukäyttäjälle näkymättömiä kerroksia. Hän toivoo investointia digitaaliseen perusinfrastruktuuriin, jotta tiedot saadaan liikkumaan eri toimijoiden välillä paremmin. Lisäksi toimintatapoja ja lainsäädäntöjä tulisi uudistaa toimijoiden välisen yhteistyön helpottamiseksi.
Kansalaiselle näkyvistä toiminnoista Janne näkee toivottavana kehityksenä sellaisen tunnistamisen ratkaisun, joka irrottaisi finanssilaitokset prosessista. Koska tunnistaminen on olennainen osa sähköistä asiointia, Jannen mielestä valtion tulisi ehdottomasti hoitaa se itse julkisissa palveluissa. Lisäksi Janne korostaa palveluiden yhdenvertaisuutta. Sähköisiä palveluita kehitettäessä tulee huomioida toissijaisten ratkaisujen tarjoaminen esimerkiksi niille, joilla ei ole pääsyä mobiilipalveluihin. Tässä uusi digivirasto on olennainen toimija, joka osaltaan pitää huolta yhteiskunnan kilpailuedusta turvaamalla sen tasa-arvoisuuden.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Tässä jaksossa studiossa mukanani on Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi. Hänet on palkittu vuonna 2015 Vuoden CIO:na työstään Roviolla. Keskustelimme Kallen kanssa terveydenhuollon muutoksesta ja erityisesti IT:stä muutoksen eteenpäin viejänä. Terveydenhuolto on alue, jossa digitalisaation vaikutusten ennustetaan olevan poikkeuksellisen suuria ja uskalletaanpa siitä jopa toivoa ratkaisua, kun yhteiskuntamme ikärakenne muuttuu vauhdilla kalliimpaan suuntaan. Toistaiseksi tulokset näkyvät kuitenkin pääasiassa kulissien takana ja digitaaliset palvelut asiakasrajapinnassa ovat harvinaisia.
Kallen kanssa puhuessa vahvistui käsitys, että ongelmana terveydenhuollon asiakaskokemuksen digitalisoinnissa ei ole teknologia. Tämän päivän teknologia tarjoaa monia yksinkertaisiakin ratkaisuja, kuten erilaiset digilääkäripalvelut, joita Mehiläinen on menestyksekkäästi kokeillut. Pikemminkin ongelmana on järjestelmän monimutkaisuus ja systeeminen luonne, jolloin muutosten tekeminen on haastavaa. Asiakkaat kuitenkin selvästi jo odottavat uusia, omaa elämäänsä helpottavia ratkaisuja ja niiden potentiaali palvelujen tehostamisessa on ihan selkeä. Johdon kyky nähdä digitaalisten palvelujen tuoma positiivinen muutos ja varsinkin rohkeus hieman keikuttaa olemassa olevia systeemejä on ratkaisevassa asemassa, oli sitten kyse yksityisestä tai julkisesta terveydenhuollon toimijasta. Goforen asiantuntijat ovat tukena tämän muutoksen tekemisessä. Terveydenhuollon IT-osaamisen lisäksi pyrimme erityisesti auttamaan asiakkaitamme omaksumaan hyviä käytäntöjä muilta toimialoilta. Näin syntyy innovatiivisia ja peliä muuttavia uusia toimintamalleja myös terveydenhuoltoon.
Kuuntele jakso:
– SoundCloudista
Spotifysta
tai lue artikkeli alta:


Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa tänään 

Terveydenhuolto toimialana kiinnostaa suurta osaa meistä, koska kaikki olemme sen kanssa tekemisissä. Digimuutoksista puhuttaessa terveydenhuoltoa käytetään usein esimerkkinä; puhutaan esimerkiksi siitä, kuinka tekoäly tulee tekemään diagnooseja lääkäreiden sijaan. Kallen mukaan terveydenhuolto on kuitenkin toimialana monia muita reippaasti perässä. Alalla perusjärjestelmät sekä Suomessa että muualla maailmassa ovat melko vanhentuneita, ja niin lääkäreiden ja sairaanhoitajien kuin potilaidenkin arki tällä hetkellä on useimmiten taistelua järjestelmien kanssa. Terveydenhuoltoalalla uusien järjestelmien käyttöönottoa hidastaa vanhat tutut tavat, joihin kuuluu perusteellinen valmistelu ja testaaminen. Kalle kuitenkin huomauttaa, että tämän ymmärtää varmasti jokainen meistä, joka on ollut leikkauksessa – harva haluaa olla se, jolla uutta hoitomuotoa testataan.
Mehiläisen palveluihin kuuluu runsaasti eri liiketoimintoja, ja Kallen mukaan näiden välillä on suuria eroja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Yksityisen terveydenhuollon puolella prosessikehitys on kiinni vain yrityksestä ja sen työntekijöistä, se tekee kehityksestä notkeaa. Julkisen terveydenhuollon puolella säätelyä ja asioista päättäviä elimiä on paljon enemmän, mikä tuo mukanaan omat kommunikaatio- ja yhteistyöhaasteensa. Sosiaalipalveluiden puolella digitaalisten palveluiden buumia vielä odotellaan, vaikka esimerkiksi jokapäiväiset työkalut, kuten pikaviestipalvelut, on otettu hyvin innovatiivisesti käyttöön ja niitä hyödynnetään tärkeisiin prosesseihin.

Digilääkäri

Mehiläinen on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut lääkäripalveluja verkossa yksityisellä puolella sekä osana työterveyshuoltoa. Nyt palvelu on saatu ensimmäistä kertaa kunnolla myös julkiselle puolelle, kun huhtikuun alusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin asiakkaat saivat käyttöönsä ilmaisen digilääkärin ensimmäisinä Suomessa. Kallen mukaan tämä on tiettävästi ensimmäinen Kelan Kanta-palveluiden ostopalveluvaltuutuksen käyttöönotto Suomessa, ja kokeilusta on oltu innoissaan myös julkisella puolella.
Asiakkaiden näkökulmasta digitaalisten lääkäripalveluiden käyttöönotossa tärkeää on kynnyksen madaltaminen; ensimmäisen kokeilun tulee olla helppo ja toimiva. Digilääkärikäynnillä pystytään kuvan ja chatin avulla diagnosoimaan sairauksia, joiden diagnosointi on muutenkin lääkärissä suoraviivaista kuten silmätulehdus tai hengitystieinfektiot. Fyysistä lääkärikäyntiä tarvitaan digikäynneillä aloitettuihin tapauksiin yleensä vain, kun vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä kuten kuvantamista tai laboratoriotestejä. Kallen mukaan 70-80 % digikäynneistä pystytään hoitamaan loppuun saakka verkossa.
Digilääkäri-palvelussa tekoälyä hyödynnetään jo esimerkiksi esitietojen keruuseen. Tekoäly tarjoaa lääkäreille tukea diagnosoinnissa, mutta Kallen mukaan olemme todella kaukana tilanteesta, jossa tekoäly korvaisi lääkärit kokonaan. Hän näkeekin, että keskustelu lääkärit korvaavasta tekoälystä tulisi siirtää siihen, kuinka lääkärin aika käytetään mahdollisimman fiksusti potilaan hyväksi. Esimerkiksi juuri fyysisiä lääkärikäyntejä vähentävällä digilääkäri-palvelulla voidaan vaikuttaa dramaattisesti sairaanhoidon resurssointiin Suomessa. Pienillä askelilla voidaan saada suuria vaikutuksia aikaan ja helpottaa monien ihmisten elämää.

IT-ammattilaisten rooli terveydenhoitoalan kehityksessä

Mehiläisessä digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti itse. Kalle kertoo, että hänellä on tällä hetkellä tiimissään enemmän koodaajia kuin koskaan ennen: 70 hengen digitaalisten palveluiden organisaatiossa on n. 30 hengen tiimi koodaajia. Samalla kuitenkin perinteisen teknologian ratkaisuihin etsitään keinoja nykyaikaan päivittämiseksi. Huippudigipalveluiden kehittäminen ja samanaikainen järjestelmien modernisoiminen tekee toimialan kehittämisestä äärimmäisen mielenkiintoisen ja haastavan – jo ilman sote-keskusteluja ja muita muutokseen painavia tekijöitä. Vaikka Mehiläisellä on onnistuttu yhdistämään ennakkoluuloton digikehitys järjestelmien päivittämisen kanssa äärimmäisen hyvin, on se Kallen mukaan ollut haastavampaa kuin hän alun perin luuli.
Terveydenhuoltoalalla lainsäädäntö ja hierarkia hidastaa toimintaa, ja Kalle myöntää prosessin olleen pitkä. Teknologisen kehityksen osalta hän kuitenkin huomauttaa, että tilannetta voi tarkastella myös toisesta perspektiivistä:
”Jos miettii asiaa toisinpäin, meillä on maksimiloppukäyttäjämäärä vain viisi miljoonaa. Verrataan esimerkiksi täysin skaalautuvaan peliekosysteemiin: sen täytyy olla reaaliaikainen alhaisella viiveellä ja pelaajien pitää pystyä kommunikoimaan eri mantereiden välillä. Tässä jo pelkästään verkon latenssit tulee haasteeksi. Ja sitten otetaan viisi miljoonaa suomalaista, jotka ei koko aikaa kuitenkaan käytä omia terveystietojaan. Mittakaavassa tätä pidetään jättimäisenä haasteena, mutta jos mietitään, että täytyy tehdä kelvollinen, nykyaikainen perusjärjestelmä ja siihen muutama asiakaskäyttöliittymä viisimiljoonaiselle kansalle, niin ei sen teknisesti pitäisi olla mahdotonta”
Terveydenhuollossa, kuten muillakin toimialoilla, toiminnan kehitys on aina liiketoimintalähtöistä. Jos liiketoiminnan johto ja avainhenkilöt eivät halua prosessikehitystä digitaalisten palveluiden avulla, se ei tule tapahtumaan. Koodaajien ja IT-ammattilaisten vastuulla on tuottaa kestävä ja käyttäjien luottamuksen ansaitseva toteutus, mikä vaatii vahvaa vuorovaikutusta loppukäyttäjien eli sekä asiakkaiden että terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Johdolta kuitenkin vaaditaan ymmärrystä ja halua kehittää, ja Kalle näkee, että digitaaliset terveydenhoitopalvelut kehittyvät yksityisellä puolella siksi, että liiketoimintajohto ymmärtää digitalisaatiota. Mehiläinen on tästä hyvä esimerkki: yrityksen ylimmässä johdossa on saman verran lääkäreitä ja hakkereita. Ehkä sama kehitys nähdään tulevaisuudessa myös vahvemmin julkisella puolella.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Recoding-podcastin uusimpaan jaksoon sain vieraakseni suomalaisen tekoälymaailman matkaoppaan Antti Merilehdon, joka julkaisi viime vuonna aiheesta kirjan Tekoäly: Matkaopas johtajille. Viime vuoden myydyimmän bisneskirjan kirjoittajaa on kutsuttu mm. tekoälyn supermieheksi, ja hän on kiertänyt ympäri Suomea puhumassa tekoälystä ja sen käyttöönotosta. Keskustelimme Antin kanssa siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan liike-elämää ja yhteiskuntaa, ja missä tällä hetkellä Suomessa mennään tekoälyn hyödyntämisessä. Kuuntele jakso SoundCloudista, Spotifysta tai lue artikkeli alta:

Kokeiluista tuotantoon
Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden keskuudessa puhutaan paljon asiakaskokemuksesta ja siitä, miten dataa voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamiseen. Esimerkiksi asiakaspalautteiden analysointiin on kehitetty tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Tällaisten työkalujen avulla työntekijöiltä voidaan ottaa toistuvaa työtä pois, jonka seurauksena näiden roolit muuttuvat. Antin mukaan nyt suuri haaste on työntekijöiden kyvykkyyden kehittämisessä. Hän painottaa erityisesti tiiminvetäjien kouluttamista tiimiläisten tukemisessa, kun nämä siirtyvät tekemään erilaista työtä ja ratkomaan haastavampia ongelmia.
Myös julkisella puolella on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi valtion Aurora AI -tekoälyohjelmassa, ja tässä myös Goforen asiantuntijat ovat olleet mukana. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos uusi hallitus uskoo tekoälyn vaikuttavuuteen, julkisella puolella on mahdollista rakentaa uudenlaisia palveluita seuraavan hallituskauden aikana. Tämä kuitenkin edellyttää siirtymistä pienistä tekoälykokeiluista tuotantoon sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
”Ei me järjestetä enää kokeiluja siitä, toimiiko sakset. Me tiedetään, että ne toimii, meidän pitää vaan oppia käyttämään niitä.”
Antin mukaan kokeiluista ei tule kokonaan luopua, mutta kokeilujen tulee olla riittävän kokoisia, jotta niiden vaikutus todella tulee esiin.

Johdon asenne tekoälyn hyödyntämisen mahdollistajana tai jarruttajana

Antin mukaan yritysten välillä on runsaasti eroja siinä, miten tekoälyä hyödynnetään. Suurimpana syynä tähän hän näkee johdon asenteen. Tekoälystä ja sen hyödyntämisestä ei ole olemassa kahden sivun yhteenvetoa, vaan sen käyttöönotto edellyttää aiheeseen tutustumista ja perehtymistä. Tiivistelmän tai yhteenvedon puuttuessa saatetaan ajatella, että annetaan jonkun muun hoitaa, ja tällaisen ulkoistamisen Antti sanoo olevan historiaa.
”Jokaisen johtajatittelillä olevan pitää ymmärtää dataa. Ei niin, että tekee itse data-arkkitehtuuria, vaan ymmärrystä datan hyödyntämisestä. Yritykselle, joka on ulkoistamassa datan käsittelyn ja hyödyntämisen, suosittelen ehdotusta seuraavan yhtiökokoukseen: myydään assetit ja ajetaan firma alas. Koska viiden vuoden päästä sellaista yritystä, joka ei hyödynnä dataa, ja jonka johto ei ymmärrä tätä, sitä ei ole olemassa.”
Tekoälyn käyttöönotossa johdolta vaaditaan koko organisaatiolle viestittävissä olevaa visiota siitä, miten tekoäly vaikuttaa organisaatioon. Antin mukaan tekoälyn soveltaminen vaatii samoja asioita kuin muutoksen johtaminen: läpinäkyvää, rohkeaa ja visionääristä johtajuutta sekä avointa viestintää. Hän peräänkuuluttaa myös myötätuntoa:
”Myötätuntoa itselle, eli kun en ymmärrä, kysyn apua. Mutta myös myötätuntoa niitä kohtaan, jotka jarruttelevat muutosta. Ei kuitenkaan niin, että mennään jarruttajien tahdilla, siihen ei ole varaa.”
Positiivista on kuitenkin se, että Antin kokemuksen mukaan johtoryhmät alkavat jo tuntemaan perusteet melko hyvin. Hallitusten kanssa tekemistä vielä kuitenkin riittää.

Vie työpaikat vai parantaa maailman?

Tekoälystä maalaillaan usein kauhukuvia, joissa robotit vievät ihmisiltä työt. Tekoälyn käyttöönotto ei ole puhtaasti teknologiakysymys ja kaikki näkökulmat täytyvät olla mukana keskustelussa. Antti kuitenkin huomauttaa, että harva enää kyntää peltoakaan käsin, vaan maataloudessakin on otettu koneita ja automaatiota avuksi. Samalla lailla tekoäly on yksi muutoksen suunta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Antti korostaa myös, että tekoälyn tuomista muutoksista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää mistä puhutaan. Hän kannustaakin tekoälyn opiskelua ja siihen tutustumista jokaiselle, joka pelkää tekoälyn tuomaa muutosta. Myös esimerkiksi eduskuntatasolle tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä ymmärrys asiasta. Sillä Antin mukaan tekoäly on keino kohti parempaa elämää ja parempaa maailmaa.
Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Avatar

Mikael Nylund

Mikael on Goforen johdon konsultoinnin palveluista ja yritysjärjestelyistä vastaava johtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.